Luova arviointityöpaja syntyi yhteiskehittämisen tuloksena
Sosped-säätiön Turun ja Vantaan kulttuuripajoilla kehitettiin luova arviointityöpajamalli vuoden 2025 aikana. Kulttuuripajatoiminnan keskeinen toimintaidea on osallistujan oma toimijuus, joten myös vaikutusten ja tulosten osoittamisessa tämä haluttiin huomioida entistä paremmin.
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää miten kulttuuripajatoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset vertaisohjaajat voitaisi ottaa mukaan toiminnan arviointiin ja tulosten esittämiseen sekä millaisia toiminnallisia arviointimenetelmiä voitaisi kehittää kulttuuripajatoiminnan arvioinnin tueksi. Prosessissa hyödynnettiin toimintakokeilun periaatteita osallistavan arvioinnin teorian ohjatessa kehittämistyötä.
Kehittämiseen osallistuivat Turun ja Vantaan kulttuuripajojen työntekijät ja yhteensä 16 vertaisohjaajaa. Yhteiskehittämistä toteutettiin kahdessa pajojen yhteisessä työpajapäivässä; Turussa ja Vantaalla, sekä pajakohtaisissa toimintakokeiluissa. Lisäksi työntekijöiden kesken tavattiin säännöllisesti etätapaamisissa kehitystyötä edistäen. Vertaisohjaajat olivat aktiivisessa roolissa menetelmien ideoinnissa, muokkaamisessa ja testaamisessa.
Kehittämisprosessin tuloksena syntyi luova arviointityöpajamalli, joka sisältää prosessikuvauksen, fasilitoijan ohjeet ja työskentelyohjeen osallistujille. Luovassa arviointityöpajassa osallistujat toteuttavat luovan tuotoksen omista kokemuksistaan toimintaan osallistumisen koetuista vaikutuksista. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan itse prosessi. Työskentely puretaan joko ryhmässä tai yksilöllisissä keskusteluissa. Yhdessä arviointityöpajaan osallistuneiden kanssa sovitaan, miten syntyneitä tuotoksia hyödynnetään. Turun ja Vantaan kulttuuripajojen arviointityöpajoissa syntyneet luovat tuotokset ja kehitetty luova arviointityöpajamalli koottiin ”Osallisuutta arviointiin – kokemuksia kulttuuripajatoiminnasta -julkaisuun.
Luova arviointityöpajamalli on helposti integroitavissa kulttuuripajojen viiden viikon toimintajaksoihin ja sitä voidaan soveltaa myös muuhun samankaltaiseen toimintaan. Mallia hyödyntämällä saadaan kerättyä aitoja kokemuksia toiminnan vaikuttavuudesta kohderyhmälle sopivalla tavalla luovasti ja toiminnallisesti. Se tukee osallistujien reflektointitaitojen kehittymistä, toimijuutta ja oppimista sekä tarjoaa vaihtoehdon perinteisille arviointimenetelmille. Myös prosessiin osallistuvalla työntekijällä on mahdollisuus oppia uutta toiminnan vaikutuksista osallistujiin ja saada syvempää ymmärrystä yksilöllisistä prosesseista.
Arviointityöpaja mahdollistaa pysähtymisen toimintaan osallistumisen vaikutusten arvioinnin lisäksi oman elämän pohtimiseen. Kehittämiseen osallistuneet vertaisohjaajat kokivat, että tällaisia pysähtymisen paikkoja ei arkielämässä juuri ole. Luovassa arviointityöpajassa osallistujat oppivat sanoittamaan toimintaan osallistumisen vaikutuksia uudella tavalla. Kulttuuripajatoiminnassa ei ole entuudestaan tällaista itsearvioinnin kaltaista rakennetta, joka mahdollista oman tilanteet äärelle pysähtymisen, tulevaisuuden ja menneen pohtimisen sekä muutoksen näkemisen yhdessä muiden kanssa.
Kehitetty malli on linjassa kulttuuripajan toiminta-ajatuksen kanssa ja joillekin luova arviointi voi madaltaa kynnystä kertoa kokemuksista lomakekyselyihin verrattuna. Luova arviointityöpaja mahdollistaa yhdessä tekemisen ja menetelmä voi olla hyvä vaihtoehto heille, joiden on syystä tai toisesta vaikea kertoa kokemuksistaan sanallisesti.
Työ tuotti uutta tietoa siitä, miten arviointia voidaan toteuttaa osallistavasti ja kohderyhmälle saavutettavasti. Mallia voidaan hyödyntää erityisesti siellä, missä kohderyhmän äänen esiin tuominen on tärkeää. Jatkokehittämisen kannalta havaittiin tarve syventää tulosten analyysia ja kehittää menetelmiä, joilla arvioinnin tuloksia voidaan esittää entistä vaikuttavammin eri sidosryhmille. Mielenkiintoista olisi saada kokemuksia siitä, miten malli toimii muissa kuin kulttuuripajaympäristöissä.
Lähtökohtana kehittämistyölle oli arviointitavan tuominen lähemmäs kohderyhmän tarpeita, mutta myös toiminnan tulosten ja vaikutusten esittäminen laajemmalle yleisölle. Oppimista ei tapahdu vain arvioinnin tuotoksen ansiosta vaan ennen kaikkea arvioinnin prosessin kautta. Jos muutamme arviointia koskevaa ajatteluamme, emmekä tee sitä vain rahoittajaa varten, voimme hyödyntää arviointia enemmän oppimista tukevana prosessina.